elokuuta 30, 2010

seitinohutta

Toisina päivinä se yllättää, ilman mitään syytä. On vaikea saada kiinni mistään ja syytä on turha etsiä. Ei ole mitään syytä. Takkuaa ja turruttaa. Tänään on sellainen aamu.



Kuvat ovat lauantain metsäreissulta. Luonto on ihmeellinen.


Osittain haikeutta aiheuttaa syksy. Toisille se on uuden alku ja inspiraatio, mutta minulle se on enemmänkin jäähyväiset. Jäähyväiset kesälle ja menneinä vuosina jäähyväiset, joita en olisi koskaan halunnut heittää. Haikeana seuraan luonnon valmistautumista syksyn tuloon. Kelloköynnös on muuttunut kauniin viininpunaiseksi ja jalava kellastuttaa lehtiään. Miten syksy saapuikin niin yllättäen.


Sain Niinalta piristävän tunnustuksen ja sain samanlaisen jo aikaa sitten Marielisalta. Kiitos molemmille ihanille. Tunnustan ne seitsemän, kun vain keksin, mitä tunnustan. ;)

Nyt lähden kävelylle juuri tuollaiselle ihanalle metsätielle hakemaan parempaa mieltä tähän päivään.

Sinulle toivotan kaunista alkanutta viikkoa!