Kesällä olen pihalla aina kuin on mahdollista, olen aina ollut. Jokainen aukeava nuppu ja ylöspäin pyrkivä verso ilahduttaa. Tänä vuonna tomaattisatomme on ainakin viisi herkullista yksilöä. Haaveilen omasta pienestä kasvihuoneesta ja pienellä opiskelulla sadon maksimoinnista, saamme kenties kilokaupalla ihania tomaatteja ensi kesänä. ;)
Vihdoin ja viimein sain neliskulmaisen puutarhapöydän aiemman kahdeksankulmaisen tilalle. Se helpottaa kulkua ja ruokailua ja saa pihan rytmityksen rauhallisemmaksi. Tuolit odottavat maalausta valkeanharmaiksi.
Ihanasti soliseva pieni suihkulähteeni kuuluu myös pihaani. Se oli sammutettu pesua odottamaan ja pihasta tuntui puuttuvan jotain. Veden solina rauhoittaa.
Allas kuuluisi kaivaa maahan, mutta olen tehnyt sille turveharkoista kehikon. Toivottavasti jonain päivänä kehikko peittyy kauniisti sammaleella. Vielä tarvitsisin idean, millä kattaa suihkulähteen pinta. Materiaalin tulisi olla hyvin kevyttä, jotta vesi ei pääse valumaan maahan. Luulen, että vaihdan tilalle syvemmän ja tukevamman altaan.
Ruusu jaksaa kukkia yhä vaan ja minä en lakkaa ihmettelemästä ja ihastelemasta sen kauneutta. Myös istutuspöytäni on valmistunut!
Voi tätä onnen ja ylpeyden tunnetta! Seuraavassa tekstissäni lisää.
