Vaikea löytää oikeita sanoja. Hupsua ja varmasti myös taivaallisen turhamaista olla näin onnellinen materiasta. Kehtaanko tunnustaa, että ihan kyyneleet nousi silmiin, kun sain seinän valmiiksi. ;)
Vuosia myöhemmin näin lehtijutun samasta talosta remontoituna. Talon uudet omistajat olivat saaneet idean tapetoida keittiönsä juuri tällä tapetilla, koska tontilla kasvoi valtavasti koiranputkia - silloin minulla kolahti. Kauniin huvilan sisustaminen oli mielestäni mennyt aivan nappiin. Säästin silloin lehtijutun ja myöhemmin leikkasin kuvat irti (jota nyttemmin kadun ihan vietävästi)
Kuvat ovat minulla tallessa edelleen, mutta jutun haluaisin lukea uudelleen.
Kun muutimme nykyiseen kotiimme, tiesin alusta asti, että tapetin paikka on juuri tällä seinällä. Nyt kun olen nähnyt sen sieluni silmillä jo neljättä vuotta, tuntuu, että se olisi ollut aina siinä -omalla paikallaan.




