helmikuuta 22, 2010

Taikamatto








Kun en saanut uutta lattiaa heti, niin tein kompromissiratkaisun. 
Yleensä en pidä kompromisseista ja mun on vaikea taipua niihin. Mutta tämä oli ihan mun oma kompromissini ja siksi se meni läpi ilman suurempia harkintoja.

Olen useasti kertonut kuinka vähän tykkään olohuoneen kellertävästä mosaiikkiparketista. Se on rehellisesti sanottuna kamala. YÄK, inhoan sitä.

Kaikki alkoi siitä, että ostin uuden maton ja luulin ostaneeni isomman kuin edellinen oli. 
Tämä johtui siitä, etten taaskaan löytänyt mittanauhaani ja siitä etten ajatellut loppuun asti.
No, se ei ollutkaan edeltäjäänsä isompi ja jotenkin paikka jäi vajaaksi eikä matto oikein näyttänyt siltä, miltä halusin sen näyttävän. 

No, sitten hain toisen samanlaisen maton siihen viereen ja lopputuloksen on jättimatto, joka peittää koko sohvan edustan ja lähes puolet koko olohuoneesta. :D JEE! 
Pidän maton ilmeestä, se on kaksivärinen ja ihanan pehmeä jalan alla tai istuma-alustana. 

Nyt olohuone näyttää ehjältä ja minä mietin vähemmän sitä, mikä sen alle jää. Tällä kompromissiratkaisulla mennään siihen asti, että rikastutaan tai muuten vaan mieli muuttuu. 
Niinkuin yleensä!

Ihanaa viikkoa - voikaa hyvin!